Lars, s. noin 1460 Tyrvää. Tauluun 225
8. Johan Thomasson Knuutila (2472) Tyrvään Liuhalan Knuutilan isäntä 1709-41, s. 29.12.1681 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 18.1.1756 Tyrvää.
Vanhemmat Thomas Jacobss Knuutila, Knuutilan ratsutilan isäntä 1685-1708 Tyrvään Liuhalassa. Kuudennusmies., s. 1649 Tyrvää ja Beata Sigfridsd Knuutila e. Jaamala, s. 1656 Kiikka (Taulusta 215) . | |
Puoliso: 1.11.1715 Tyrvää Walborg Jacobsdr Uotila (2473). (Taulu 210) s. 29.4.1698 Keikyä, haudattu 4.3.1779 Tyrvää Liuhala.
Vanhemmat Jacob Henricsson Uotila, Keikyän Kiviniemen Uotilan isäntä 1687-1712, s. Keikyä, k. Keikyä Kiviniemi Uotila ja Lisa Henricsd Mattila, s. 1673 Vampula (Taulusta 233) . | |
- Lapset:
-
| Thomas, Tyrvään Liuhalan Knuutilan isäntä 1742-62, s. 11.10.1720 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 26.5.1762 Tyrvää Liuhala |
| Jacobus, Messukylän pitäjänapulainen 1754-93, s. 7.8.1723 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 26.2.1793 Messukylä |
| Anders, s. 1726 Tyrvää Liuhala Knuutila |
| Walborg, s. 21.12.1728 Tyrvää Liuhala Knuutila |
| Johan, s. 1732 Tyrvää Liuhala Knuutila |
| Gustaf, s. 25.10.1735 Tyrvää Liuhala Knuutila |
| Abraham, Tyrvään kirkkoherran apulainen 1763. Kangasalan pitäjänapulainen 1772., s. 31.10.1739 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 2.3.1773 Tyrvää |
| Alku |
9. Thomas Jacobss Knuutila (1668) Knuutilan ratsutilan isäntä 1685-1708 Tyrvään Liuhalassa. Kuudennusmies., s. 1649 Tyrvää, haudattu 10.3.1723 Tyrvää.
Vanhemmat Jacob Johanss Knuutila, Knuutilan ratsutilan isäntä 1666-84 Tyrvään Liuhalassa. Valtiopäivämies 1680., s. 1621 Tyrvää Liuhala, k. 4.7.1694 Tyrvää Liuhala ja Margareta Henricsd Knuutila, s. 1624 (Taulusta 216) . | |
Puoliso: 1679 Tyrvää Beata Sigfridsd Knuutila e. Jaamala (1669). (Taulu 214) s. 1656 Kiikka, haudattu 4.4.1742 Tyrvää Liuhala.
Vanhemmat Sigfrid Sigfridss Jaamala, Jaamalan ratsutilan isäntä 1652-90 Kiikan Jaamalassa. Nimismies., s. 1630, k. 24.7.1693 Kiikka ja Brita Simonsd, s. noin 1634 (Taulusta 230) . | |
- Lapset:
| Maria, s. 18.3.1680 Tyrvää, k. 14.10.1688 Tyrvää Liuhala Knuutila |
| Johan, s. 29.12.1681 Tyrvää Liuhala Knuutila. Tauluun 214 |
| Kristiina, s. 11.7.1686 Tyrvää |
| Lisa, s. 15.4.1690 Tyrvää Liuhala Knuutila, haudattu 8.6.1767 Mouhijärvi |
| Antti, s. 8.4.1692 Tyrvää Liuhala Knuutila. |
| Maria, s. 1.6.1694 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 27.1.1751 Tyrvää Roismala Nappari |
| Jaakko, k. 8.6.1715 Tyrvää Liuhala Knuutila |
-
| Alku |
10. Jacob Johanss Knuutila (1666) Knuutilan ratsutilan isäntä 1666-84 Tyrvään Liuhalassa. Valtiopäivämies 1680., s. 1621 Tyrvää Liuhala, k. 4.7.1694 Tyrvää Liuhala.
Vanhemmat Johan Mattss Houhala, Knuutilan ratsutilan isäntä 1646-65 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. 1600 Tyrvää ja Walborg Jöransd Knuutila, s. noin 1600 (Taulusta 217) . | |
| Puoliso: 1648 Tyrvää Margareta Henricsd Knuutila (1667). (Taulu 215) s. 1624, haudattu 17.10.1697 Tyrvää. | |
- Lapset:
-
| Andreas, suomalainen Turun Akatemian käytännöllisen filosofian ja teologian professori., s. 10.11.1651 Tyrvää, k. 16.3.1700 Turku |
| Johan, Kiikan Jaamalan Jaamalan isäntä 1691-93, s. 1654 Tyrvää, k. 1693 Kiikka |
| Beata, s. 1660 Tyrvää, haudattu 12.10.1740 Tyrvää |
| Alku |
11. Johan Mattss Houhala (1665) Knuutilan ratsutilan isäntä 1646-65 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. 1600 Tyrvää, haudattu 4.5.1665 Tyrvää.
Vanhemmat Matts Sigfridss Houhala, s. noin 1580 Tyrvää (Taulusta 218) . | |
Puoliso: Walborg Jöransd Knuutila (1664). (Taulu 216) s. noin 1600, haudattu 16.11.1665 Tyrvää.
Vanhemmat Jöran Thomass Liuha, Knuutilan ratsutilan isäntä 1608-46 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. noin 1570 Tyrvää, k. 1646 Tyrvää ja Margareta Andersd Liuha e. Pakkala, s. noin 1570 Suoniemi, k. 1646 Tyrvää (Taulusta 221) . | |
- Lapset:
-
| Tomas, Sotilaspappi asuen Tyrväällä 1657. Komppaniansaarnaaja Turun läänin jalkaväkirykmentissä (Henr. Sassin rykm.) 1658 (ei astunut virkaan). Tyrvään kirkkoherran apulainen s.v. Lempäälän kappalainen 1670., k. 1.10.1699 Lempäälä |
| Matts, Tyrvään Kaukolan Juvelan isäntä 1665-86 |
| Alku |
7. Matts Andersson Hohko (2447) Tyrvään Kaukolan Hohkon isäntä 1727-59, s. 3.7.1711 Tyrvää Kaukola Hohko, k. 27.3.1766 Tyrvää.
Vanhemmat Anders Mattss Hohko, s. 18.10.1693 Tyrvää Kaukola Hohko ja Christina Jöransd Ruotsila, s. 25.1.1691 Kiikka Ruotsila, k. 15.2.1759 Tyrvää (Taulusta 211) . | |
Puoliso: 14.11.1736 Tyrvää Maria Johansdr Knuutila (2448). (Taulu 209) Tyrvään Kaukolan Hohkon isäntä 1760-61, s. 1.4.1717 Tyrvää, k. 12.11.1764 Tyrvää Kaukola.
Vanhemmat Johan Thomasson Knuutila, Tyrvään Liuhalan Knuutilan isäntä 1709-41, s. 29.12.1681 Tyrvää Liuhala Knuutila, k. 18.1.1756 Tyrvää ja Walborg Jacobsdr Uotila, s. 29.4.1698 Keikyä (Taulusta 214) . | |
- Lapset:
| Carin, s. 17.10.1737 Tyrvää Kaukola Hohko, haudattu 20.8.1738 Tyrvää |
| Maria, s. 5.7.1739 Tyrvää Kaukola Hohko, haudattu 6.1.1740 Tyrvää |
| Anna, s. 29.11.1740 Tyrvää Kaukola Hohko, k. 11.11.1788 Tyrvää |
| Anders, s. 30.6.1743 Tyrvää Kaukola Hohko, k. 28.8.1743 Tyrvää Kaukola Hohko |
| Johannes, s. 28.7.1744 Tyrvää Kaukola Hohko. Tauluun 209 |
| Matts, Prihtin perintötilan isäntä 1769-89, s. 5.2.1747 Tyrvää Caukola, k. 20.4.1789 Kiikka Leicku Prihti, kuolinsyy i foten svulnad |
| Maria, s. 4.7.1749 Tyrvää Kaukola Hohko, haudattu 1.7.1750 Tyrvää |
| Thomas, s. 28.6.1751 Tyrvää Kaukola Hohko, k. 1.1.1765 Tyrvää |
| Maria, s. 12.1.1754 Tyrvää Kaukola Hohko |
| Anders, s. 1756 Tyrvää Kaukola Hohko, k. 5.9.1756 Tyrvää Kaukola |
| Walborg, s. 12.1.1758 Tyrvää Kaukola Hohko, haudattu 22.1.1758 Tyrvää |
| Alku |
| Alku |
11. Tuomas Jacobsson Rekola (345) Ratsutilallinen, ratsumies, Rekolan tilan isäntä 1607-39 Tyrvään Liuhalassa., s. 1575 Tyrvää, Liuhala, k. 1667 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Jaakko Klemetinpoika Liuha e. Rekola, Tyrvään Liuhalan Rekolassa ratsutilalan isäntä vv. 1586-1611. Heikki Impolan mukaan vv. 1588-1606.) Lautamies., s. 1550 Tyrvää, Liuhala, k. 1620 Tyrvää, Liuhala (Taulusta 130) . Pekka Pirttikoski:
Ratsutilallinen Tyrvään Liuhalan Rekolassa vv. 1612-1642. (Myös 1607-1642). Palveli vuodesta 1606 itse ratsumiehenä talon puolesta noin 30 vuoden ajan eri lipustoissa ja komppanioissa Liivinmaan, Venäjän Puolan ja Saksan sodissa.
Esiintyy vielä joskus sukunimellä Liuha.
1500- ja 1600-lukujen vaihteen vaikeasta ajasta Liuhalan talot selviytyivät verrattain hyvin. Suurin osa Tyrvään taloista oli ainakin muutamia vuosia veronmaksukyvyttömiä eli veroautioina. Pitkäaikaisemmat autiotilat muuttuivat kruununtiloiksi ja asutettiiin uudelleen kruunun toimesta. Liuhalan taloista vain Seppä oli 1600-luvun alussa muutaman vuoden veroautiona ja uudella osatalolla Impolalla oli alussa verovaikeuksia. Vuoden 1600 apuveron kantoon liittyvä varallisuusluettelo osoittaa kohtalaista vakavaraisuutta: Rekolan, Sepän ja Erkkilän karjamäärä ( 2 härkää, 4-6 lehmää, 4-6- lammasta jne.) on jonkin verran pitäjän keskitason yläpuolella.
Talon ratsumiehenä toimi todennäköisesti ensin vävy ja sitten vuodesta 1606 alkaen poika ja seuraava isäntä so.Tuomas Jaakonpoika, joka ratsasti talonsa puolesta pitkälle keski-ikään asti. Ratsupalvelus alkavan suurvaltakauden yhtämittaisissa sodissa, joissa miehiä, hevosia ja varusteita menetettiin, oli tälle keskikokoiselle talolle erittäin raskas voimanponnistus, ja se lopetettiin v. 1644. Tuomas Jaakopinpoikaa seurasi isäntänä hänen poikansa Tuomas Tuomaanpoika.
Kuolinaikana esiintyy myös 1662 Tyrvää.
. | |
1. puoliso: Valpuri Tuomaantytär Rekola (346). (Taulu 123) Tyrvään Liuhalan Rekolan ratsutalon emäntä., s. 1575 Tyrvää, k. 1630 Tyrvää Liuhala. Pekka Pirttikoski:
Tyrvään Liuhalan Rekolan ratsutalon emäntä.
Mainitaan Tyrvään henkikirjoissa Rekolassa vv. 1635-1639.
. | |
- Lapset:
-
| Tuomas, Tuomas Jaakopinpoikaa seurasi Rekolan isäntänä hänen poikansa Tuomas Tuomaanpoika., s. ennen 1610 Tyrvää, k. .1.1677 Tyrvää |
| 2. puoliso: Margareta Matintytär Rekola (354) s. 1610 Tyrvää, k. ennen 1682 Tyrvää. | |
| Alku |
12. Jaakko Klemetinpoika Liuha e. Rekola (353) Tyrvään Liuhalan Rekolassa ratsutilalan isäntä vv. 1586-1611. Heikki Impolan mukaan vv. 1588-1606.) Lautamies., s. 1550 Tyrvää, Liuhala, k. 1620 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Klemetti Heikinpoika Rekola, Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1553-1585., s. 1510 Tyrvää, Liuhala, k. 1590 Tyrvää, Liuhala (Taulusta 131) . Pekka Pirttikoski:
Tyrvään Liuhalan Rekolassa ratsutilalan isäntä vv. 1586-1611. (Heikki Impolan mukaan vv. 1588-1606.) Lautamies.
Mainitaan isäntänä vielä kymmenysluettelossa 1621 poikansa ollessa sotaretkellä. Lautamies ja paikallishallinnon tehtävissä käytetty luottamusmies. Hänen N-kirjainta muistuttava puumerkkinsä periytyi Rekola-Impolan sukuhaarassa sukupolvelta toiselle 1800-luvun lopulle, kirjoitustaidon yleistymiseen saakka. Rekolasta tuli hänen aikanaan ratsutalo. Oli ollut vainajana jonkin aikaa, kun syyskäräjillä 1630 määrättiin perinnönjako Martinmessuun mennessä.
Merkillepantavaa on Liuha/Rekolan suvun jäsenten varhainen ja voimakas kiinnostus ratsupalvelusta kohtaan. Ratsuväki oli toisin kuin jalkaväki, järjestetty vapaaehtoisuuden pohjalle. Siihen liittymällä voitiin kohottaa yhteiskunnallista asemaa, mutta samalla ratsunvarustaminen ja henkilökohtainen ratsumiespalvelus osoittavat tietoista pyrkimystä puolustaa suurvallaksi kohoavan valtakunnan intressejä.
Liuhalan Rekola oli ratsutalo vv. 1603-1642. Ja ratsutalo uudelleen 1670- ja 1680 -luvuilla.
. | |
- Lapset:
-
| Poika, s. 1580 Tyrvää, k. ennen 1630 Tyrvää |
| Tytär, s. 1582 Tyrvää, k. ennen 1652 Tyrvää |
| Alku |
13. Klemetti Heikinpoika Rekola (359) Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1553-1585., s. 1510 Tyrvää, Liuhala, k. 1590 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Henric Grelss Rekola, Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1540-1552., s. 1490 Tyrvää, Liuhala, k. 1550 Tyrvää, Liuhala (Taulusta 132) . Pekka Pirttikoski:
Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1553-1585.
Keskiajan Satakunnassa työkalujen, aseiden ja muiden metalliesineiden valmistus oli talollisseppäsukujen käsissä. Nämä suvut lkuuluivat vanhan Sastamalan varakkaimpaan väestökerrokseen. Paikallisten luottamustehtävien hoitajat valittiin usein tälläisistä suvuista. Ei ole täyttä varmuutta siitä, että Liuhat olisivat alunperin olleet seppiä, mutta mahdollista se on, että tämä ammatti olisi ollut suvun vaurauden lähteenä.
Tyrvään Liuhojen molemmissa päähaaroissa harjoitettiin 1500-luvulla sepän ammattia: Rekolan osatalon jakautuessa toinen puolisko sai nimen Seppä ja Knuutilan haaraan kuuluvat veljekset Tuomas ja Sipi Liuha mainitaan molemmat veroluetteloissa Seppinä. Seppä perinteet jatkuivat Knuutilassa 1600-luvulla. Kaksi Knuutilan poikaa harjoitti 1600-luvun lopulla pistoolisepän ammattia.
Rekolan Klemet Heikinpoikaa sakotettiin kerran - yhdessä muiden kanssa - "laittomien aitojen ja siltojen tekemisistä " Tyrvään syyskäräjillä v. 1564.
. | |
- Lapset:
| Lasse, s. 1530 Tyrvää, k. 1570 Tyrvää |
-
| Alku |
14. Henric Grelss Rekola (365) Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1540-1552., s. 1490 Tyrvää, Liuhala, k. 1550 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Gregorius (Grels) Henricsson Rekola e. Liuha, Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524. Mainitaan kirkontileissä., s. 1470 Tyrvää, Liuhala, k. 1530 Tyrvää, Liuhala (Taulusta 133) . Pekka Pirttikoski:
Mainitaan kirkontileissä Liuhalassa 1521>. Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1540-1552.
Sai isänsä talon jaossa toisen puoliskon, jonka nimenä säilyi Rekola. Mainitaan kirkontileissä isäntänä jo 1524 ja maakirjoissa isäntänä vv. 1540-1552.
Vuoden 1524 jälkeen: Liuhala Henric Gregoriusson sopi riittävän kalan, voin ja sianlihan maksusta kirkkoherralle.
Karja 1540:1 hevonen, 3 lehmää, nuorta karjaa 3, lampaita 6.
Liuhalan kantatalo ja sen esimmäiset osatalot olivat kohtalaisen varakkaita päätellen isäntien aktiivisesta osallistumisesta pitäjän asioiden hoitoon, mikä luonnollisesti edellytti vakavaraisuutta ja yleistä luottamusta.
Jälkipolvitauluista ilmenee, että ajanjaksolla 1450-1650 puolet Liuhalan talollisista valittiin lautamiehiksi - luultavasti useammatkin, sillä ensimmäisten sadan vuoden ajalta lautamiehet tunnetaan vain sattumanvaraisesti.
Myös suvun suhde kirkkoon ja seurakuntaan ansaitsee huomiota. Jo Johan Liuhari-Liuha oli kirkollisessa luottamustoimessa. Tuomas Liuha vastasi 1574 seurakunnan taloudesta ja toisessa sukuhaarassa Knuutilassa kuudennusmiehen tehtävä siirtyi 200 vuoden ajan isältä pojalle.
. | |
- Lapset:
-
| Alku |
15. Gregorius (Grels) Henricsson Rekola e. Liuha (367) Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524. Mainitaan kirkontileissä., s. 1470 Tyrvää, Liuhala, k. 1530 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Heikki Liuha e. Liuhari, Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486., s. 1435 Tyrvää, Liuhala, k. 1500 Tyrvää, Liuhala (Taulusta 134) . Pekka Pirttikoski:
Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524.
Omisti isänsä jälkeen kolmanneksen Liuhalan kantatalosta. Talo sai nimensä hänen mukaansa nimen Rekola. Mainitaan Kallialan kirkontileissä vv. 1490-1524. (Hausenin julkaisussa "kwha", alkuperäisessä tilikirjassa "liwha").
Koukkulaskun jäätyä pian 1500-luvun puolivälin jälkeen pois käytöstä talojen koko ilmaistiin äyrilukuina. Knuutila ja Erkkilä olivat vaihdellen 4-4½ äyrin, Rekola ja Seppä 2½ äyrin veroisia.
Merkintä vuodelta 1524 Reko Lliwhala: Gregers maksava kirkkoherralle karpion ruista.
1500 -luvulla Liuhalan talojen kylvö- ja karjamäärät ja muu varallisuus jakautuivat siten, että Rekola ja Seppä edustivat pitäjän keskitasoa, kun taas puolta suuremmat Knuutila ja Erkkilä olivat selvästi sen yläpuolella. Tämä ilmenee esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelosta: vero oli Rekolalla ja Sepällä 5 markkaa ja Knuutilalla 11 markkaa.
. | |
- Lapset:
-
-
| Alku |
16. Heikki Liuha e. Liuhari (369) Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486., s. 1435 Tyrvää, Liuhala, k. 1500 Tyrvää, Liuhala.
Vanhemmat Isä Liuhari, Talollinen Tyrvään Liuhalan Liuhalassa., s. 1400 Tyrvää Liuhala, k. 1460 Tyrvää Liuhala (Taulusta 135) . Pekka Pirttikoski:
Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486.
Sai Liuhalan kantatalon jaossa siitä kolmanneksen. Mainitaan Kallialan kirkontileissä 1460-luvulla Johanin veljenä (frater) ja vv. 1469-1486 nimellä Liuha.
Henroc otti 10,8,1469 pannin ruislainan.1480 Henric Liuha 2 pannin laina. 1481 Henric Liuha karpion laina. 1481 Henric Liuha velkaa kirkolle. edellee 23.7.1486 Henric Liwha pannin ruislaina.
Liuhalan kylän viidestä maakirjatalosta on säilynyt itsenäisinä maatiloina kolme. Seppä on edelleen alkuperäisellä paikallaan vanhalla kylätontilla, Rekola ja Erkkilä on siirretty entisestä ryhmäkylästä kauemmas Myllymaahan päin. Tällä kylätontilla on sijainnut Knuutilan rustholli, joka vuosisatojen ajan hallitsi korkealta mäeltään Vaunujoen laaksoa. Eteläisellä laidalla on Impolan tontti.
. | |
- Lapset:
| Gregorius (Grels), s. 1470 Tyrvää, Liuhala. Tauluun 133 |
| Alku |
17. Isä Liuhari (370) Talollinen Tyrvään Liuhalan Liuhalassa., s. 1400 Tyrvää Liuhala, k. 1460 Tyrvää Liuhala. Pekka Pirttikoski:
Talollinen Tyrvään Liuhalan Liuhalassa.
Kantaisä jää etunimeltä tuntemattomaksi.
Tyrvään Liuhalan kantatalon omistaja eli 1400 -luvun alkupuoliskolla. Liuhalan kantatalo käsitti kokonaisen koukun eli täysiveron. Ensimmäisten maakirjojen veroluvut osoittavat sen jakautuneen ensin kolmeen osaan. Tämä on tapahtunut 1400-luvun puolivälissä, mikä käy ilmi siitä, että kantatalo ja alussa osatalotkin luettiin kirkontileissä Kaukolan kylään kuuluviksi.
Liuha-suku (mahdollisesti alkuperäiseltä nimeltään Liugar) perusti keskiajan lopulla Tyrväälle (silloin Ala-Sastamala) Vaunujoen suiston länsireunalle Liuhalan kantatalon, jonka jakautuessa viiteen osaan syntyi Liuhalan kylä. Suvun ensimmäiset nimeltä tunnetut jäsenet Johan Liuha ja Henrik Liuha elivät 1400-luvun jälkipuoliskolla. Johanin eli Juhan jälkeläisten hallinnassa olivat sittemmin osatalot Knuutila, Erkkilä ja vuoteen 1707 Impola. Henrikin jälkeläiset pitivät Rekolaa ja Seppää sekä vuodesta 1707 Impolaa.
Liugar-Liuhojen tulo Sastamalaan liittyy siihen voimakkaaseen läntiseen muuttoliikkeeseen, jonka tuloksena pitäjän läntisimmän osan uudet ruotsalaisen vero-oikeuden kylät saivat ruotsalaisen ja osittain myös saksalaisen asutuksensa myöhemmällä keskiajalla. Esihistoriallisista ajoista saakka olivat yhteydet Satakunnasta Keski-Ruotsin maakuntiin ja Gotlantiin olleet erittäin kiinteät, joten tämä läntinen muuttoliike oli varsin luonnollinen ilmiö.
1400-luvulla nimi esiintyy muodoissa Liffwa, Liuha, Liwha ja Lyvanpoika, Iiwffari. Liuha on siis epäilemättä henkilönimi. Merkityksensä puolesta ´petollinen, vilpillinen, kavala, liukas´. Liuhan talo mainitaan v. 1546 myös Punkalaition (Leppäkosken) neljänneksestä Huittisista. Leppäkosken Liuhojen niukat lähteet kertovat samankaltaisista piirteistä, esim. kiinnostuksesta yhteiskunnalliseen toimintaan ja paikallisten asioitten hoitoon. Toisaalta huittislaisilla ja tyrvääläisillä Liuhoilla oli erilaiset etunimet, joten sukulaisuus ei ole voinut olla kovin läheistä.
Liuha-nimi säilyi Tyrväällä sukunimenä poikkeuksellisen kauan, noin 1600-luvun puoliväliin saakka. Tämä osoittanee, että sen alkuperää ja merkitystä on sekä suvun omalla että ympäristön taholla arvostettu.
. | |
- Lapset:
| n.n, s. 1425 Tyrvää, k. 1470 Tyrvää |
-
-
| Alku |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti