Parikymmentä vuotta sitten oli eräässä lehtihaastattelussa Salme Hykkö-niminen henkilö. Tuttu sukunimi oudolla henkilöllä jäi askarruttamaan ja välillä unohtuikin. Kevättalvella 1988 muistin asian uudelleen. Tällöin otin Keskushenkilörekisteristä selvää, että monellako suomalaisella on Hykkö nimenä. Vastaus oli 14. Nämä kaikki tunnen. Salme Hykkö sukunimessä oli painovirhe tai hän on ulkomaalainen.
-Miksi minulla on tämä nimi?
-Luonnollisesti koska isälläni oli.
-Miksi vaari oli Impola muuttaessaan Ala-Hannulaan v.1872
-Hän oli Antti Impolan poika.
Kiikan Skinnarlan Ala-Hannula oli ratsutila ja siellä asui Rusthållari Gustaf Andersson perheineen ja palkollisineen
Tämä mies osti Hykkön perintötilan Kiikan Hykkerlän kylästä v.1882. Kiikan seurakunnan tileissä v.1887 mainintana Hykkerlän maksaneen veroa:
Talollinen Kalle Kustaa Hykkö 24:50
Työmies Heikki Ungeli 1.-
Työmies Ville Laaksonen 0.50
Käsittääkseni vanhan sukunimilain aikana isäntä kantoi talon nimeä.
Impolan isännäksi jäi Antti, mutta toisten poikien nimi muuttui isännöimiensä talojen mukaan:
Perso, Tyrvään Lousajassa
Protinki, Huittisten Sammussa
Kettu, Kiikan Nevolla
Hykkö, Kiikan Hykkerlässä
Timo Hykkö
Näyttäisi siltä että sukumme tutkimuksessa haetaan vauhtia 1300-luvulta.
Isä Liuhari
Pekka Pirttikoski: Talollinen Tyrvään Liuhalan
Liuhalassa. Kantaisä jää etunimeltä tuntemattomaksi. Tyrvään Liuhalan
kantatalon omistaja eli 1400 -luvun alkupuoliskolla. Liuhalan kantatalo
käsitti kokonaisen koukun eli täysiveron. Ensimmäisten maakirjojen
veroluvut osoittavat sen jakautuneen ensin kolmeen osaan. Tämä on
tapahtunut 1400-luvun puolivälissä, mikä käy ilmi siitä, että kantatalo
ja alussa osatalotkin luettiin kirkontileissä Kaukolan kylään
kuuluviksi.
Liuha-suku (mahdollisesti alkuperäiseltä nimeltään Liugar) perusti keskiajan lopulla Tyrväälle (silloin Ala-Sastamala) Vaunujoen suiston länsireunalle Liuhalan kantatalon, jonka jakautuessa viiteen osaan syntyi Liuhalan kylä. Suvun ensimmäiset nimeltä tunnetut jäsenet Johan Liuha ja Henrik Liuha elivät 1400-luvun jälkipuoliskolla. Johanin eli Juhan jälkeläisten hallinnassa olivat sittemmin osatalot Knuutila, Erkkilä ja vuoteen 1707 Impola. Henrikin jälkeläiset pitivät Rekolaa ja Seppää sekä vuodesta 1707 Impolaa.
Liugar-Liuhojen tulo Sastamalaan liittyy siihen voimakkaaseen läntiseen muuttoliikkeeseen, jonka tuloksena pitäjän läntisimmän osan uudet ruotsalaisen vero-oikeuden kylät saivat ruotsalaisen ja osittain myös saksalaisen asutuksensa myöhemmällä keskiajalla. Esihistoriallisista ajoista saakka olivat yhteydet Satakunnasta Keski-Ruotsin maakuntiin ja Gotlantiin olleet erittäin kiinteät, joten tämä läntinen muuttoliike oli varsin luonnollinen ilmiö.
1400-luvulla nimi esiintyy muodoissa Liffwa, Liuha, Liwha ja Lyvanpoika, Iiwffari. Liuha on siis epäilemättä henkilönimi. Merkityksensä puolesta ´petollinen, vilpillinen, kavala, liukas´. Liuhan talo mainitaan v. 1546 myös Punkalaition (Leppäkosken) neljänneksestä Huittisista. Leppäkosken Liuhojen niukat lähteet kertovat samankaltaisista piirteistä, esim. kiinnostuksesta yhteiskunnalliseen toimintaan ja paikallisten asioitten hoitoon. Toisaalta huittislaisilla ja tyrvääläisillä Liuhoilla oli erilaiset etunimet, joten sukulaisuus ei ole voinut olla kovin läheistä. Liuha-nimi säilyi Tyrväällä sukunimenä poikkeuksellisen kauan, noin 1600-luvun puoliväliin saakka. Tämä osoittanee, että sen alkuperää ja merkitystä on sekä suvun omalla että ympäristön taholla arvostettu.
Liuha-suku (mahdollisesti alkuperäiseltä nimeltään Liugar) perusti keskiajan lopulla Tyrväälle (silloin Ala-Sastamala) Vaunujoen suiston länsireunalle Liuhalan kantatalon, jonka jakautuessa viiteen osaan syntyi Liuhalan kylä. Suvun ensimmäiset nimeltä tunnetut jäsenet Johan Liuha ja Henrik Liuha elivät 1400-luvun jälkipuoliskolla. Johanin eli Juhan jälkeläisten hallinnassa olivat sittemmin osatalot Knuutila, Erkkilä ja vuoteen 1707 Impola. Henrikin jälkeläiset pitivät Rekolaa ja Seppää sekä vuodesta 1707 Impolaa.
Liugar-Liuhojen tulo Sastamalaan liittyy siihen voimakkaaseen läntiseen muuttoliikkeeseen, jonka tuloksena pitäjän läntisimmän osan uudet ruotsalaisen vero-oikeuden kylät saivat ruotsalaisen ja osittain myös saksalaisen asutuksensa myöhemmällä keskiajalla. Esihistoriallisista ajoista saakka olivat yhteydet Satakunnasta Keski-Ruotsin maakuntiin ja Gotlantiin olleet erittäin kiinteät, joten tämä läntinen muuttoliike oli varsin luonnollinen ilmiö.
1400-luvulla nimi esiintyy muodoissa Liffwa, Liuha, Liwha ja Lyvanpoika, Iiwffari. Liuha on siis epäilemättä henkilönimi. Merkityksensä puolesta ´petollinen, vilpillinen, kavala, liukas´. Liuhan talo mainitaan v. 1546 myös Punkalaition (Leppäkosken) neljänneksestä Huittisista. Leppäkosken Liuhojen niukat lähteet kertovat samankaltaisista piirteistä, esim. kiinnostuksesta yhteiskunnalliseen toimintaan ja paikallisten asioitten hoitoon. Toisaalta huittislaisilla ja tyrvääläisillä Liuhoilla oli erilaiset etunimet, joten sukulaisuus ei ole voinut olla kovin läheistä. Liuha-nimi säilyi Tyrväällä sukunimenä poikkeuksellisen kauan, noin 1600-luvun puoliväliin saakka. Tämä osoittanee, että sen alkuperää ja merkitystä on sekä suvun omalla että ympäristön taholla arvostettu.
(Anne Metsäpuro, Pekka Pirttikoski, Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelot).
Heikki Liuha
Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486. Mainitaan kirkontileissä 1469-81 Tyrvään Liuhalassa.
Pekka Pirttikoski: Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486. Sai Liuhalan kantatalon jaossa siitä kolmanneksen. Mainitaan Kallialan kirkontileissä 1460-luvulla Johanin veljenä (frater) ja vv. 1469-1486 nimellä Liuha. Henroc otti 10,8,1469 pannin ruislainan.1480 Henric Liuha 2 pannin laina. 1481 Henric Liuha karpion laina. 1481 Henric Liuha velkaa kirkolle. edellee 23.7.1486 Henric Liwha pannin ruislaina.
Liuhalan kylän viidestä maakirjatalosta on säilynyt itsenäisinä maatiloina kolme. Seppä on edelleen alkuperäisellä paikallaan vanhalla kylätontilla, Rekola ja Erkkilä on siirretty entisestä ryhmäkylästä kauemmas Myllymaahan päin. Tällä kylätontilla on sijainnut Knuutilan rustholli, joka vuosisatojen ajan hallitsi korkealta mäeltään Vaunujoen laaksoa. Eteläisellä laidalla on Impolan tontti.
Pekka Pirttikoski: Tyrvään Liuhalan isäntä vv. 1469-1486. Sai Liuhalan kantatalon jaossa siitä kolmanneksen. Mainitaan Kallialan kirkontileissä 1460-luvulla Johanin veljenä (frater) ja vv. 1469-1486 nimellä Liuha. Henroc otti 10,8,1469 pannin ruislainan.1480 Henric Liuha 2 pannin laina. 1481 Henric Liuha karpion laina. 1481 Henric Liuha velkaa kirkolle. edellee 23.7.1486 Henric Liwha pannin ruislaina.
Liuhalan kylän viidestä maakirjatalosta on säilynyt itsenäisinä maatiloina kolme. Seppä on edelleen alkuperäisellä paikallaan vanhalla kylätontilla, Rekola ja Erkkilä on siirretty entisestä ryhmäkylästä kauemmas Myllymaahan päin. Tällä kylätontilla on sijainnut Knuutilan rustholli, joka vuosisatojen ajan hallitsi korkealta mäeltään Vaunujoen laaksoa. Eteläisellä laidalla on Impolan tontti.
(Anne Metsäpuro, Pekka Pirttikoski, Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelot.).
Gregorius (Grels) Henricss Rekola
Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524. Mainitaan kirkontileissä 1490-1524 Tyrvään Liuhalassa.
Pekka Pirttikoski: Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524. Omisti isänsä jälkeen kolmanneksen Liuhalan kantatalosta. Talo sai nimensä hänen mukaansa nimen Rekola. Mainitaan Kallialan kirkontileissä vv. 1490-1524. (Hausenin julkaisussa "kwha", alkuperäisessä tilikirjassa "liwha"). Koukkulaskun jäätyä pian 1500-luvun puolivälin jälkeen pois käytöstä talojen koko ilmaistiin äyrilukuina. Knuutila ja Erkkilä olivat vaihdellen 4-4½ äyrin, Rekola ja Seppä 2½ äyrin veroisia.
Merkintä vuodelta 1524 Reko Lliwhala: Gregers maksava kirkkoherralle karpion ruista.
1500 -luvulla Liuhalan talojen kylvö- ja karjamäärät ja muu varallisuus jakautuivat siten, että Rekola ja Seppä edustivat pitäjän keskitasoa, kun taas puolta suuremmat Knuutila ja Erkkilä olivat selvästi sen yläpuolella. Tämä ilmenee esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelosta: vero oli Rekolalla ja Sepällä 5 markkaa ja Knuutilalla 11 markkaa.
Pekka Pirttikoski: Tyrvään Liuhalan Rekolan isäntä vv. 1490-1524. Omisti isänsä jälkeen kolmanneksen Liuhalan kantatalosta. Talo sai nimensä hänen mukaansa nimen Rekola. Mainitaan Kallialan kirkontileissä vv. 1490-1524. (Hausenin julkaisussa "kwha", alkuperäisessä tilikirjassa "liwha"). Koukkulaskun jäätyä pian 1500-luvun puolivälin jälkeen pois käytöstä talojen koko ilmaistiin äyrilukuina. Knuutila ja Erkkilä olivat vaihdellen 4-4½ äyrin, Rekola ja Seppä 2½ äyrin veroisia.
Merkintä vuodelta 1524 Reko Lliwhala: Gregers maksava kirkkoherralle karpion ruista.
1500 -luvulla Liuhalan talojen kylvö- ja karjamäärät ja muu varallisuus jakautuivat siten, että Rekola ja Seppä edustivat pitäjän keskitasoa, kun taas puolta suuremmat Knuutila ja Erkkilä olivat selvästi sen yläpuolella. Tämä ilmenee esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelosta: vero oli Rekolalla ja Sepällä 5 markkaa ja Knuutilalla 11 markkaa.
(Anne Metsäpuro, Pekka Pirttikoski,http://users.utu.fi/isoi/esipolvi/kunnas.htm)
Osmo Durchman julkaisi vuoden 1966 Genoksessa Risto Rytin 32 esivanhempaa. Useimmista presidenteistämme on julkaistu paljon laajempia selvityksiä. Olen parikymmentä viime vuotta tutkinut Kokemäenjokivarren talollisia ja heidän puolisoitaan omien juurieni innoittamana. Tämän aineiston pohjalta on suoraan saatavilla oheinen Rytin suvun esipolvitaulu, jossa on lähes tuhat esivanhempaa (esivanhempainkato jätetty huomiotta). Alla on esimerkkinä myös kehittämäni isäntäluettelo Rytin talosta. Lisää tällaisia löytyy etusivun kohdasta Talonhaltijaluettelot.
Frans Emil Sillanpään esivanhemmat alkoivat kiinnostaa, kun havaitsin siellä olevan omia esivanhempianikin! Aineiston pohjana on ollut julkaisu (jota olen pyrkinyt mahdollisimman paljon täydentämään):
Metsäraukola, P., Mäkipää, T., Pitkäniemi, H., Senvall, S., Suomela, A-L. & Uotila, A. 1988: Taatan juuret: viisi polvea F. E. Sillanpään esivanhempia. - Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin julkaisuja 3: 1-16.
Marjatta Rasin olen tuntenut lapsesta lähtien, sillä olen kasvanut samassa pihapiirissä, koska isäni oli pitkään Kerttulassa töissä. Tämän esipolvitaulun viimeinen henkilö on nimeltä tuntematon Liuha Tyrvään Liuhalasta; ks. varhaispolvet:
Impola, H. 1960: Säätykiertoa eräässä satakuntalaisessa talollissuvussa Ruotsin ajalla. - Genos 31(4): 97-125.
Kerroin monta vuotta sitten Vammalassa 'Vanhan kirjallisuuden päivillä' Mauri Kunnakselle, että meillä on jossain suhteessa hyvin paljon yhteistä! Siinä yhteydessä jo ilmeni hänen suuri kiinnostuksensa vanhojen asioiden ja esineiden lisäksi myös esipolviinsa. Laadin sitten oheisen esipolvitaulun ja Mauri piirsi tunnetulla taidollaan siitä 'Tikkataulun' eli kaikki tiedot ympyrän muotoon itsensä ympärille. Henkilöt saivat siinä myös näköisensä hahmon! Tarkkaa asioihin perehtymistä osoittaa se, että hän löysi 800:n esivanhempansa joukosta virheen; tapaus, jossa olin hypännyt yhden sukupolven yli! Yhteistä hänellä on myös Marjatta Rasin kanssa, sillä viimeisenä henkilönä on taas Isä Liuha, joka on kymmenien tutkimieni henkilöiden esi-isä; itseni mukaan lukien.
Viime aikoina on keskusteltu eräällä palstalla kuuluisista satakuntalaisista; tässä yksi lisää eli Rudolf Koivu.
Kuluneena syksynä tuli kuluneeksi 120 vuotta Arvo Ylpön syntymästä ja siihen liittyen SukuHakurissa keskusteltiin Ylpön juurista; peräänkuulutin silloin Kangasalan ja Pälkäneen tutkijoita, mutta huonolla menestyksellä Kangasalan osalta. Pälkäneen suunnasta sain Esko Karisalmelta melko kattavan selvityksen ja yhdistämällä sen omiin tietoihini Vesilahdelta ja Lempäälästä saimme aikaiseksi torson esityksen. Kaipaisimme siis edelleen KANGASALAN tuntijoita apuun!
Kaarlo Sarkian juuria kaipaili joku menneenä syksynä. Lupailin silloin tekeväni asialle jotain; tässä nyt pikainen tulos eli muutamia lisäyksiä täytyy vielä tehdä. En ottanut vielä kantaa Kaarlon isään, mutta ehkä tulevaisuudessa.
Yllättäen ilmeni, että satun olemaan sukua myös Tapio Rautavaaralle, joten tulostin hänen isänsä juuria.
Presidenttien juuret on tutkittu Sukututkimusseuran toimesta, mutta puolisot ovat jääneet 'unholaan'. Yli kaksikymmentä vuotta sitten laadin Tellervo Koiviston esipolvitaulun. Pyysin Häneltä luvan tietojen julkistamiselle. Esivanhempia kertyi yli 900, mikä on melko normaalia, vaikka osa juurista meni vaikeasti tutkittavaan Harjavaltaan.
Lasse Iso-Iivari
Turku
lasse.iso-iivari(ät)pp1.inet.fi
sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf
Kaiketi ei sukulainen mutta hyvä tarina
Olaff Lÿsa Pika (p.o. Liuhanpoika) syytti Loimijoen käräjillä Oripään kylässä 14.1.1428 kahta alastarolaista (Lass Riddare ja Koenperän Matti) tunkeutumisesta hänen mailleen Kojonjoella, VA Ylä-Satakunta KOa 88 f. 847v, suomenkieliset nimet heikosti tulkitseva kopio). Ks. talojen jälkeen Kojonmaa. Huittisten laamanninkäräjillä 2.1.1448 oli lm Oloff Lyanpoyca (2. kopio: Oleff Lianpoyca, RA Codex A 3 f. 27v, RA Skoklosters saml. 70 f. 92. Olof Liuha oli lm Huittisten käräjillä 5.7.1456, FMU IV 3008 k. Olaff Liwha oli Köyliön laamanninkäräjillä 13.3.1458 sen katselmuskunnan jäsen, joka todisti Harjavallan ja Köyliön Polsun rajan kulun (puolet oli Huittisista), REA f. 162v, Mk 584. Olef Liuha syytti Ala-Sastamalan laamanninkäräjillä 15.1.1466 yhtenä lukuisista huittislaisista Tyrväään Lauri Kaupinpoikaa (Raukko) kalastamisesta Äetsänkoskessa ja sen lähiapajilla, RA Justitierevisionen, Revisionakter, Edsebyborna i Hvittis socken contra Tyrvisborna 2.10.1674, k (VA FR 1095). Anders Oleffsson oli lm Huittisten käräjillä 12.7.1482, RA Horn-Bielke samlingen, Gods- och länshandl. vd. 25, Huittisten kär. 19-24.4.1666, k. Anders Liwha oli Huittisten laamanninkäräjillä 26.1.1487 lm, RA orig.perg., FMU V 4117. Anders Liuxe (?, p.o. Liuha) oli Kokemäen laamanninkäräjillä 8.1. 1487 sen maakuntakatselmuskunnan jäsen, joka todisti Porolanmaan rajat, RA Finska dombrev och tingsbevis (VA FR 792), k.
Eino Kalevi Sato
s. 22.11.1939 Kiikka
ja hänen esivanhempansa
Anne Metsäpuro
Taulu 511
XIII Jöran Thomass Liuha (1659) Knuutilan ratsutilan isäntä 1608-46 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. noin 1570 Tyrvää, k. 1646 Tyrvää.
Vanhemmat Thomas Jöranss Liuha, Knuutilan tilan isäntä 1565-90 Tyrvään Liuhalassa. Kirkkoväärti., s. noin 1540 Tyrvää (Taulusta 512).
Puoliso: Margareta Andersd Liuha o.s. Pakkala (1660). (Taulu 507) s. noin 1570 Suoniemi, k. 1646 Tyrvää.
Vanhemmat Anders Mattss Pakkala, Pakkalan tilan isäntä 1585-1619 Suoniemen Pakkalassa., s. 1560 Suoniemi (Taulusta 517).
Lapset:
Walborg Knuutila, s. noin 1600 Tyrvää. Tauluun 507
Taulu 512
XIV Thomas Jöranss Liuha (1658) Knuutilan tilan isäntä 1565-90 Tyrvään Liuhalassa. Kirkkoväärti., s. noin 1540 Tyrvää.
Vanhemmat Jöran Johanss Liuha, Knuutilan tilan isäntä 1540-52 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. noin 1510 Tyrvää (Taulusta 513).
Lapset:
Jöran Liuha, s. noin 1570 Tyrvää. Tauluun 511
Taulu 513
XV Jöran Johanss Liuha (1657) Knuutilan tilan isäntä 1540-52 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. noin 1510 Tyrvää.
Vanhemmat Johan Larss Liuha, Esiintyy kirkontileissä 1524- Tyrvään Liuhalassa., s. noin 1480 Tyrvää (Taulusta 514).
Lapset:
Thomas Liuha, s. noin 1540 Tyrvää. Tauluun 512
Matts, Tyrvään Liuhalan Knuutilan isäntä 1553-63.
Sigfrid Liuha, Tyrvään Liuhalan Knuutilan isäntä 1592-1607.
Taulu 514
XVI Johan Larss Liuha (1656) Esiintyy kirkontileissä 1524- Tyrvään Liuhalassa., s. noin 1480 Tyrvää.
Vanhemmat Lars Johanss Liuha, Mainitaan kirkontileissä 1490 Tyrvään Liuhalassa., s. noin 1460 Tyrvää (Taulusta 515).
Lapset:
Jöran Liuha, s. noin 1510 Tyrvää. Tauluun 513
Eric Liuha, Tyrvään Liuhalan Erkkilän isäntä 1540-57
Taulu 515
XVII Lars Johanss Liuha (1655) Mainitaan kirkontileissä 1490 Tyrvään Liuhalassa., s. noin 1460 Tyrvää.
Vanhemmat Johan Liuhari, Mainitaan kirkontileissä 1460-90 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. 1430 Tyrvää, k. 1490 Tyrvää (Taulusta 516).
Lapset:
Johan Liuha, s. noin 1480 Tyrvää. Tauluun 514
Taulu 516
XVIII Johan Liuhari (372) Mainitaan kirkontileissä 1460-90 Tyrvään Liuhalassa. Lautamies., s. 1430 Tyrvää, k. 1490 Tyrvää.
Vanhemmat Isä Liuhari, Talollinen Tyrvään Liuhalan Liuhalassa., s. 1400 Tyrvää Liuhala, k. 1460 Tyrvää Liuhala (Taulusta 163).
Lapset:
Lars Liuha, s. noin 1460 Tyrvää. Tauluun 515
Olaff Takko Huittisista
Aina Lähteenoja
Rehtori K. A. Cajanderin kokoelmassa valtionarkistossa on tietoja m.m. huittislaisesta Takku suvusta. Siinä mainitaan Olaff Takko niminen tilallinen Eurajoelta v. 1458. Lähteenä Cajander on käyttänyt Mustassa kirjassa (ss. 466-467) painettua ritari Henrik Klaunpojan tuomiota 13.3.1458, joka koski Köyliön Polsunkylän ja Kokemäen Harjavallan vanhoja rajoja. Rajantarkastusmiesten joukossa näet luetellaan siinä »Niels Olofson aff Hwittis, Olaff Takko, Pytkä Matti, Olaff Liwha, Gregers Rosala - - - aff Aeffrabo(min)ne, Anders Torffua, Peder Elyffson, Anders Huhdalta, Jönis Jaerensson aff Sastmala, Oloff Paesaemaeky aff Aeffra». Nyt ovat Pitkä Matti, Oleff Liuhe ja Greger Rosala tunnetusti huittislaisia miehiä ja Anders Huhdalta eurajokelainen, mutta tilallinen Olaff Takko on erheellisestä pilkun merkinnästä huolimatta luettava huittislaisten ryhmään ja on siten vanhin nimeltä tunnettu Takku Huittisten Sammun kylästä. Koska olen »Genoksessa» 1936 (s. 77) Cajanderin tiedonantoon nojaten merkinnyt Olaff Takkon eurajokelaiseksi, oikaisen erehdyksen täten.Saman asiakirjan lopussa mainitaan lautamiehenä muuan Olaff Hiwtthala eli Huitila = Huittila. Tämä alasatakuntalaisen miehen nimi tukee käsitystä, että Huittisten pitäjän ja kylän nimen kantasana on miehennimi Huitti, josta sekä Huittila että Huittinen ovat paikallisuutta osoittavia johdannaisia.
Genos 13(1942), s. 76
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVavY9bN/Satakuntasarja3.pdf
Liuha , Liuhanpoika , Liuhari , Liuhala : henric liffwa 1469, 365, h. liuha 1478, 369, 1481, 377,1482, 378, henric liwha 1486, 392, iohan liwha 1481, 376, johan liwha 1486, 391,1487, 394, 396, 1488, 391, 1490, 386, 388, liwha 1487, 394, knuth liwha 1480, 373, laurz 1. 1490, 388; - henric lywanpoyka, 1480, 374; — lliwhala 1524, 418 (kylä), henric livhala 1479, 371, olaff johan liwffari 1511, 360 (Kaukola), . . . liuhala 1524 (?), 420; — K. V. mk. 1546 Liuhala (kylä), Liuha (talo), myös Punkalaition nelj. Huittisissa, Karkun Mustanojalla ja Pirkkalassa. Nyk. Liuhala.
H y k ä(i)n en , Hykäjä , Hykää , Hykäilä : henric ykaenen 1481, 377, h. hykeynen, olaff h. 1490, 387, henric hykessenpoyka 1480, 373, h. hykaeiae 1478, 370, 1479, 372, olaff hykae 1469, 365, 1511, 361 (Leikkuu), hikaeilae 1524, 417, siluester hykaeyla 1524 (?), 420. — Tähän kuuluu luult. myös olaff kykiey (Hausenin lukutapa) 1486, 391, kirjoitusvirhe, p. o. hykien, vrt. kyndia = Kyntäjä. Nyk. Hykkö
Säätykiertoa eräässä satakuntalaisessa talollissuvussa Ruotsin ajalla : (Liuha-Knuutila-Rekola-Impola)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti